Kirjoittajana Eini Pellikka, jolla tekijänoikeudet tähän kouluhistoriaan.
Osa kuvissa olevista henkilöistä on tunnistamatta. Jos tunnistat, niin ilmoita esimerkiksi vieraskirjaan.
Sisällysluettelo
1920-luku
Vaattojärvelle perustettiin kansakoulu vuonna 1926. Koulu aloitti Ranta-Mikolla. Lokakuussa 1926 Kolarin kunnanvaltuusto oli valinnut johtokuntaan Vaattojärvelle 1927-1929 talokkaat Arvid Vaattovaaran ja Abiel Heikin.
Vaattojärviläisten Kaija oli tomera ihminen. Opettajana hän oli Vaattojärvellä parikymmentä vuotta. Oli kyläläisten kanssa evakossa. Tuli tuhottuun kylään. Hän ehti pitää koulua myös parakkikoulussa sodan jälkeen.
Perä-pohjola lehti kirjoitti maaliskuussa 1928, että valtioneuvosto on myöntänyt Kolarin kunnalle Vaattojärven kansakoulun rakentamista varten 92000 markan avustuksen, 23000 markan lisäavustuksen ja 115000 markan kuoletuslainan. Niinpä rakentaminen aloitettiin 1928. Koulu valmistui 1929. Keittola oli yläkerrassa ja yläkoulun opettajan asunto sekä veisto. Alakerrassa alakoulun opettajan asunto, ja kaksi luokkaa.
Kansakoulun vihkiäiset pidettiin lokakuussa 1929. Juhlassa oli useita puheita. Tervehdyspuheen piti opettaja F. Peltonen ja juhlapuheen tarkastaja A. Nurmiranta. Vielä saatiin kuulla mm. maisteri Elsa Huttusen ja opettajattarien Elsa Mäen ja Katri Ojamaan puheet sekä agronomi Castrenin esitelmä. Tilaisuudessa oli väkeä runsaasti. Perä-pohjola14.10.1929.
Vaattojärvellä oli aktiivinen johtokunta , niinpä se 1929 lokakuussa anoi lisämäärärahaa koulukeittolan ylläpitämiseksi. Valtuustolla ei ollut kuitenkaan käytettävissä kansakoulumenoihin enempää rahaa joten anomus hylättiin.
1930-luku
Keittola oli yläkerrassa ja yläkoulun opettajan asunto sekä veisto. Alakerrassa alakoulunopettajan asunto, ja kaksi luokkaa.
Ensimmäisinä vuosina oppilaita oli naapurikylistäkin. Pasmajärveltä Terttu Metsävainio (syn.1916) kertoi, että hän asui tätinsä Jenny (Metsävainion) ja Aukusti Nivan luona. Kesälomalle kotiin Pasmajärvelle hän sai venekyydin. Edla ja Kustaa Jysky lähtivät kylästelemään Pasmajärvelle ja siinä hän pääsi turvallisesti kotiin. Venejärveltä oli useita oppilaita. He kulkivat kävellen ja talvella suksilla. Venejärvellä kansakoulu alkoi 1939.
Kaisa Ojamaa oli vuodesta 1928. Aloitti Kurtakon kanssa yhteisenä supistetun alakansakoulun opettajana. 1930 luvulla muuttui ainoastaan Vaattojärven opettajaksi. Talvisotaa edeltänyt YH-aika lopetti lokakuussa 1939 koulunpidon miesopettajien luokilla. Miesopettajia oli tosin vain kaksi kunnassa, Kolarissa ja Vaattojärvellä. Aaro Piessa joutui sotatoimiin.
1940-luku
Jenny Vaivio oli opettajana tykätty . Oiva ja Bruno muistivat hänet rauhallisena ja lempeänä opettajana. Sota-aikaa eletään, ei tainut olla opettajalla helppoa kasvattajana. Monet kysymykset varmaan tuli mieleen. Mitenkä nämä lapset selviää? Onko meillä vapaa isänmaa asua ja elää. Jenny Vaivio oli opettajana 1941 kevät 1941 syksy ja 1942 kevät.
1929v. valmistunut kaunis koulu on sodassa tuhoutunut On aika aloittaa parakkikoulussa. Kaikesta on puute. 1946v. Tammikuussa koulu aloitettiin. Ruotsista hankittiin parakkeja asunnoiksi, joita sitten otettiin myös koulujen käyttöön. Yläkoulu toimi Arviitin parakissa ,ja alakoulu Heikin parakissa. Onni Ahlholm kirjoitti, saapuessani tammikuussa 1946v. Vaattojärvelle kohtasi silmiäni hävityksen kauhistus Suursodan hyökyaalto oli pyyhkäissyt tämänkin syrjäisen kylän yli jättäen jälkeensä tuhkaa ja raunioita . Koulu piti aloittaa. parakkejakaan ei oltu vielä ehditty kunnostaa. Koulutarvikkeita ei ollut, ei kynänpätkääkään. Kaikesta näkemästäni ensialuksi melkeinpä järkyttyneenä kirjoitin useisiin sanomalehtiin vetoomuksen parempiosaisille, että he lähettäisivät itselleen tarpeettomat koulu ja muutkin kirjansa, sekä kaikenlaista koulutyöhön sopivaa tänne hävitetylle seudulle. Heti alkoi saapua kaikenlaista tavaraa, koulutyö voitiin aloittaa. Kirjoja saapui säänöllisenä virtana puolen vuoden ajan ystävällisiltä ihmisiltä. Oli erilaista kirjallisuutta joten voin jakaa niitä lasten kotiin aikuisten luettavaksi. Alakoulun opettajana oli Kaisa Ojamaa joka siirtyi eläkkeelle samana vuonna. Hän jäi tänne asumaan. Kurtakon opettaja oli kertonut että oli syyshämärä päivä. He pelasivat jalkapalloa. Kentän reunalle ilmestyi vanha pieni nainen. Hän kertoi olleensa Kurtakossa opettajana ja oli lähtenyt katsomaan koulua ennenkö kuolee. Meni yöksi Palovaaran Liljan luokse. Siellä hän väsyneenä ,sai nukkua viime uneen. hautajaiset oivat täällä. Vaattolaiset saattoivat opettajansa, haudan lepoon,Sieppijärven vanhale hautausmaalle. Leena Kaisa Ojamaa oli syntynyt Paavolassa 1978v ja kuoli Kolarissa 1950v
Ensimmäinen kansakoulukokous pidettiin Sieppijärven koululla 27.5. 1946v Vaattojärven Ahlholm puhui tarpeesta saada lahjakkaat oppilaat jatkamaan ja sen lisäksi apukoulun tarpeesta.
Jälleenrakennettu uusi koulu valmistui 1948v. Kuntaan valmistui samalla neljä koulua Pasmajärven, Saarenputaan, Vaattojärven ja Kolarin koulut. Niillä oli yhteinen koulujen vihkiäisjuhla 31. 10. 1948, joka oli samalla Kolarin koulun 50-vuotisjuhla. 1948v. Perustettiin kolmas opettajan virka, joten koulu oli heti liian pieni. Opettajista yksi oli aina evakossa oppilaitten kanssa. Usko Liikamaa, Tauno Pasma, Ville Heikki, Kalle Vaattovaara olivat mm. taloja missä koulua pidettiin.
1950-lukua. Syksyllä 1950 hyväksyttiin valtuustossa mm. Vaattojärven koulun lopputarkastus. Vuosikymmen alkoi vauhdikkaasti. Alettiin suunnitella retkeä Helsinkiin. Käytiin keräämässä käpyjä Venejärvellä savotalla. Työn raskaus yllätti, ei ollut helppo rämpiä paksussa lumessa. Niinpä opettaja Ilmari Kärki sanoi, että lapin ilmasto ei ole ihmisiä varten. Rahaa kerättiin iltamilla ja arpoja myytiin. Siitä asti oli vuosikymmeniä retkikassa koululla milloin pienempänä milloin suurempana.
Vuonna 1948 tuli koululle opettajaksi Ilma Sassi sitten Niva. Hän toimi opetustyönsä ohella apusairaanhoitajana kylällä. Hän oli myös SPR:n työn innokas alkuun panija saaden jäseneksi kaikki kylän asukkaat. SPR:n työtä sitten Irja Eerola jatkossa vuosia hoiti.
Tässäpä tätä 1950- lukua. Opettajat Eija Maunumäki vuosina 1949-1950. Ilmari Kärki vuosina 1950-1951. Ilmari Koskinen vuosina 1951-1952. Virtala Jorma vuosina 1952-1953. Vaara, Mörsäri Terttu vuosina 1953-1989. Raittila Tauno vuosina 1953-1956. Aromäki Teuvo vuosina 1956-1959. Helama Riitta vuosina 1959-1960. Irja Eerola mukana koko vuosikymmenen.
Kuvat Leena Kylmämaa. ja Raila Satta. Kiitos avusta.
1960-luku
1960 vuosikymmen oli kehityksen aikaa.
Sähköt saatiin kylälle vuonna 1966. Samana vuonna koulu peruskorjattiin ja sähköt laitettiin. Vesi alkoi tulla sisälle, muutaman vuoden olivat likavedet jo menneet. Vinttikaivo, josta vesi saattoi loppua, kaivettiin porakaivoksi. Rakennettiin talousrakennus, johon tulivat asunto, veistoluokka, sauna, vessat, kuivaushuone, varastot ja pannuhuone.
Öljy ja kaasuvalot vaihtuivat sähkövaloihin. Lämmitys siirtyi öljykeskuslämmitykseen.
Kylältä kuitenkin alkoi muutto jo 50- luvulla ja jatkui koko ajan. Niinpä oppilaita, joita oli koulussa sodan jälkeen 80-90 kappaletta oli 60- luvulla enää 40-50 . Keskikoulu aloitti vuonna 1959. Meidänkin kylältä alkoi päästä lapsia keskikouluun. Opettaja Irja Eerola antoi lisäopetusta monille, koska läheskään kaikki pyrkijöistä eivät päässeet keskikouluun. Alkuaikoina noin 30% kouluun pyrkijöistä pääsi aloittamaan keskikoulussa.
Nyt toteutui opettaja Ahlholmin kansakoulukokouksessa vuonna 1946 Sieppijärvellä käyttämä puhe, jossa hän puhui tarpeesta saada lahjakkaat lapset jatkamaan opintojaan.
Opettajina jatkoivat johtajaopettajana Irja Eerola, alkuopetuksessa Terttu Mörsäri, miesopettajat vaihtuivat: vuosina 1960-1961 Keskimölö Jorma ja Virtala Jorma, vuosina 1961-1964 Lauri Parviainen, vuosina 1964-1965 Jukka Rivinoja ja vuodesta 1965 vuoteen 2003 Vesa Eronen.
1970-luku
Kansakouluna aloitettiin. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1972. Opettajina jatkoivat: johtajana Irja Eerola, alkuopetuksessa Terttu Mörsäri ja 5-6 luokilla Vesa Eronen.
Irja Eerola jatkoi maatalousseuran ja SPR:n työtä. Kylällä pidettiin ompeluseuroja talvella joka viikko. Pyhäkoulun pitoa hän myös jatkoi. Vesa Eronen oli innokas jääkiekon pelaaja, joten siirryttiin hiihdosta luistelemaan.
Peruskoulu toi uudistuksia. Vuonna1946 Vaattojärven opettaja Ahlholm puhui Sieppijärven kansakoulukokouksessa apukoulun tarpeesta. Siitä oli pitkä aika peruskoulun alkuaikojen apukouluun, josta on sitten kehittynyt laaja-alainen erityisopetus. Kiertävä eritysopettaja alkoi käydä koulullamme.
Vaattojärven kansakoulusta tuli Vaattojärven ala-aste. Peruskoulussa vieraankielen opetus aloitettiin kolmannelta luokalta. Maire Eronen oli pitkään englannin tuntiopettajana.
Siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon.
1980-luku
Opettajina jatkoivat Vesa Eronen ja Irja Eerola, joka jäi eläkkeelle kesällä 1983. Terttu Mörsäri jäi eläkkeelle 1989 kesällä. Hyvönen Anna-Kaisa oli opettajana vuosina 1983-1984. Korpela Jorma vuosina 1984-1985, jolloin kolmas opettajan virka lakkautettiin. Kiertävänä englannin opettajana oli Seija Syvälahti. Terttu Mörsäri jatkoi johtajana. Katariina Granat toimi johtajaopettajana vuosina 1989-1996.
1990-luku
Opettajina jatkoivat Vesa Eronen sekä Katariina Granat, joka oli vauvalomalla marraskuusta 1989 kevätlukukauden 1990. Nina Tolppi hoiti sijaisuuden. Vuoden 1996 syksyllä tuli opettajaksi Fredriksson Ann Kristin. Hän oli opettajana kevääseen 1999. Minna Uusitalo tuli opettajaksi vuoden 1999 syksyllä ja oli kevääseen 2002.
1990 -luvulla tuli suuria muutoksia: koululle piti tulla remontti, mutta siinä olikin homesieni. Purkutuomio oli edessä. Tuli evakkoon lähtö. Eri kiinteistöistä johtokunta valitsi Mäkiheikin. Evakossa oltiin vuosi 1993. Siitä, että saatiin remontti käyntiin saadaan kiittää osastopäällikkö Anna-Liisa Keskitaloa, opettaja Katariina Granatia sekä johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Kylmämaata. He yhdessä tekivät suuren työn, joka onnistui lamasta huolimatta.
Vuonna 1989 koululle perustettiin vanhempainyhdistys, joka toimi reippaasti. Tehtiin retkiä koko koulun voimin. Järjestettiin eri juhlia. Vanhemmat lasten kanssa askarteli myyjäisiä varten. Leivottiin, monenlaista touhua oli. Kyllä oli mahtava tunne, kun linja-auto pakattiin ja lähettiin kohti etelää tai pohjoista. Monenlaista touhua oli. Esim. jääkiekkokaukalo tehtiin ja kustannettiin yhdessä kyläyhdistyksen kanssa. Pihalle ostettiin maat ja laitettiin istutukset. Koululla oli yhteistyötä eri koulujen kanssa esim. Ruotsin puolella Erkheikin ja Kangosen koulut olivat yhteistyössä. Monenlaisia teemapäiviä toteutettiin.
2000-luku
Tässäpä tätä juttua, vielä voi tulla lisää. Ottakaa yhteyttä. On ollut ilo kirjoitella. Tietoa olen saanut kyläkirjasta, Pentti Jaakon kirjasta Aloitettakoon koulu vaikkapa kouluhuonetta ei olisikaan, Vaattojärven koulun opettajain nimikirjasta sekä omasta muistista. Kuvia olen saanut entisiltä oppilailta. Kiitos kaikille avusta.